Sotka lipui tynevessä meressä kohti kivistä saaren rantaa, jättäen jälkeensä vain pienen väreilyn. Laskeva juhannusyön aurinko heitti vastakkaisen saaren rantaan vienon kajon.
Herätessään harmaaseen aamuun, jatkoi se matkaansa sateesta piittaamatta. Piittaamatta tuulesta niin kauan, kunnes Airiston mainingit voittivat sen.
Se ei ollut vielä tappio. Sotka sitkeänä taisteli läpi vastatuulen kotiin.